Teinkö oikean päätöksen, oisko pitänyt jäädä? Jos olisin silloin kääntynyt takaisin, niin olisiko mulla nyt aviomies, rivitalon pätkä, pari lasta? Olisinko mä onnellinen? Mut kaikkein tärkein kysymys: Halusinko mä sitä silloin, haluanko sitä nyt? En.
Usein lohduttautuu ajatuksella, että ehkä toisessa elämässä se olisi onnistunut. Että ihmiset oli oikeita, mutta aika ja paikka vääriä. Mutta oon tässä pohtinut, ettei se loppujen lopuksi paljon lohduta. Pikemminkin lohduttaa ajatus, että tyyppi oli niin saamarin kusipää, että juttu ei olisi koskaan toiminut missään mahdollisessa ajassa tai paikassa, universumissa tai rinnakkaistodellisuudessa.
Ollaan usein puitu tyttökavereiden kanssa entisiä ja mietitty, että pääseekö toisesta koskaan kokonaan yli? Niin, ettei sitä ikinä enää ajattelis "entä jos?" Jaa, tuskinpa.
meikätyttö
Entisistä.
VastaaPoistaMä olin itekseni melkein kolme vuotta erottuani exästä, 4,5vuoden suhteen jälkeen piti pala palalta etsiä se Minuus takaisin. Kaikki se mikä oli sinä aikana kadonnut ku tuhka tuuleen, ei ollut mua, oli vaan jotain minkä huono/epäsopiva parisuhde oli luonut.
Pakko sanoa että kun tää nykyinen suhde alkoi niin olin jo täysin päässyt ajattelemasta exästä "jos olisin tehnyt tossa kohtaa toisin, olisko se toiminu?" Tiesin jo itekkin ettei olis toiminu, mä kuihduin siihen suhteeseen.
Nauru meinas päästä kun kuulin exän menneen naimisiin syksyllä. Vastahan se kesällä ruinas perään ja nyt on naimisissa. Nauratti, oliko se tosiaan näin epätoivoinen? :D
Nykyään on hyvä ja voin ajatella asiasta enemmänkin "onneksi ei"-tyyppisesti. Tähän suhteeseen kuuluu ja avomies, omakotitalo, kissa ja koira.. Ehkä joskus tulevaisuudessa ne lapsetkin. :)