Vihdoinkin

Blogi on ollu hiljanen jo pitkän aikaa. Osittain siksi, että en oo jaksanu kirjottaa mitään, kun ei oo mitään erityistä kerrottavaakaan ollu. Osittain siks, että oma tietokone kosahti jo muutama kuukausi sitten, eikä oo muualla pystyny päivittää.

Oon ollu stressaantunu jo niin pitkän aikaa, etten ees muista koska en olis ollu. Kirjotin tästä samasta aiheesta jo ainaki vuos sitten, hehkutin sitä, että kohta on uusi vuosi ja uudet harrastukset ym. Jaksaa taas paremmin. No onhan niitä uusia juttuja tullukin, mutta stressi ei oo hävinny mihinkään. Ehkä senkin takia oon ollu niin laiska kirjottamaan tänne. Tuntuu etten aina jaksa valittaa samasta asiasta (eikä muut siitä lukea ;)

Työstä se suurin stressi tulee ja yritän kovasti keksiä keinoja, jolla jaksais töissä paremmin. Kyllä mä tätä tilannetta vielä siedän, mutta olis se vaan mukava jos pian helppais. Ei jaksa aina olla väsyny ja kärttynen.

Yks iso asia mikä on muuttunu, on se että vihdoin ja viimein pääsin mun ihastuksesta yli! :D Tästä on jo useempi kuukausi, alkutalvesta nähtiin ja katoin sitä ja yhtäkkiä katoin uudestaan ja mietin, että mitäköhän mä tossa tyypissä oikeen näin. Mun ongelma on se, että ihastun tosi syvästi ja pitkään, ja yli pääseminen kestää kauan. Mut nyt loppujen lopuks oon tosi tyytyväinen, etten tehny tilanteelle mitään. Tiedän, et jälkikäteen olis harmittanu et ois tehny itestään ihan pellen. Mut nytpä ei harmita :)

Alan vähän kypsytellä ajatusta blogin lopettamisesta. Täs on ollu nyt niin pitkään hiljasta, että en tiiä onko enää järkeä tätä pitää. Alunperinki alotin vaan sen takia, että kaverit voi lukea mun kuulumisia pohjosen keikan ajalta. Ja siitä on vierähtäny jo pari vuotta. Uuden koneen hankkimisessa kestää vielä jokunen kuukausi, kännykällä ku nykyään pärjää, niin ei välttämättä tarvi kotikonetta. Katotaan tilannetta uudestaan, sit kun olen hankkinu koneen. Josko sitten pystyis paremmin päivittää tätä?

Hyvää työviikon alkua kaikille, mä nautin vielä parista vapaapäivästä :)
meikätyttö

Ihanaa, loma!

Tänään alkaa kesäloma ja tulee kolmen viikon nettitauko. Tänne olen nyt harvemmin kirjoitellut, kun eipä sitä asiaa ole ollut. Kaikki on hyvin, eikä mitään isompaa draamaa ole tapahtunut sitten viime kerran ;) Viime tekstiin vielä palatakseni voisin mainita, että jätän tämän kyseisen ihmisen omaan arvoonsa ja jos tyyppi joku päivä ihmetelee, että miksi minusta ei kuulu mitään, niin siinäpähän miettii.

Hyvää kesää kaikille, oli lomaa tai ei, nautitaan ja pidetään hauskaa! :)
meikätyttö

Ystävyydestä

Olin jokin aika sitten syömässä kavereideni kanssa ja jäin miettimään paljon meidän porukkaa sekä muitakin ystävyyssuhteitani. Voisin sanoa, että oikeastaan yläasteelta asti meitä on ollut aika tiivis kaveriporukka. Välillä porukka on ollut isompikin, mutta elämä on heitellyt ihmisiä ympäri maailmaa.

Tämän porukan kanssa on tullut koettua kaikenlaista, murros- ja teini-iän vaikeimmat kasvuvaiheet ja nyttemmin varhaisaikuisuuden räpiköinnit. On nähnyt ihmiset pahimmillaan ja parhaimmillaan :) Toiset ihmiset ovat tiettynä aikana olleet tärkeämpiä ja läheisempiä kuin toiset. Toisten kanssa on ollut joskus pahojakin riitoja (niiltä ei tosin tyttöporukassa voi välttyä.. ;) Mutta olen sitä mieltä, että tämän jäljelle jääneen ydinporukan kanssa tullaan aina olemaan hyviä kavereita, tässä on jo niin paljon kestetty toinen toisiamme, että täydellinen välirikko on aivan mahdoton ajatus! Rakastan mun tyttöjä yli kaiken ja vaikka tuleekin välillä aikoja, ettei nähdä pitkään aikaan, niin aina pystytään jatkamaan juttua siitä mihin se jäi. En voi osoittaa ketään tiettyä ja sanoa, että hän on just se paras kaveri, vaan kaikki mun tytöt on mulle yhtä rakkaita ja tärkeitä. Jokainen omalla tavallaan.

Ydinporukan lisäksi minulla on muutama hyvä kaveri tullut koulun/työn/harrastusten kautta. Näistäkään en voi osoittaa ketään erityistä ja parasta. Jokaisessa on niin erilaisia piirteitä. Toisinaan kaipaa sen menevän sinkun seuraa, jonka kanssa voi pohtia sinkkuuden syvintä olemusta lasillisen (tai parin..) kera. Toisinaan kaipaa sitä pariutunutta kaveria, jonka tykö voi poiketa iltateelle ja olla vaan ja istua rauhassa tekemättä mitään.

Kaikki varmaan jo tietää, että mun kaikista rakkain sydänystävä on Miilosa. Meillä on Miilosan kanssa takana niin pitkä historia, etten voi kokea ikinä mitään samanlaista kenenkään muun kanssa. Miilosa tuntee mut kaikista parhaiten, mun pelot, salaisuudet, toiveet ja unelmat. Se kestää mua, vaikka mulla on ihan kauhee kärttykohtaus päällä (nyt puhutaan jo supernova-tasosesta paskaraivarista potenssiin kymmenen. Ja sitä ei oo kuulkaas ihan kauheen moni onneks päässy todistaa..) Se tykkää musta, vaikka mä oonki ihan kauheen ärsyttävä, näsäviisas, perfektionisti ja kusipäinen ämmä. Se tietää, että kyynisen ja kovan kuoren alla mäkin oon oikeesti pehmee. Se tietää, että vaikka mä oon kaksmielinen ja härski pervo, niin oikeesti mäkin uskon rakkauteen ensisilmäyksellä. Se nauraa paljon, ja useimmiten mulle eikä mun jutuille :D Miilosa on nyt ja aina kaikkein parhain! <3

Jokin aika sitten sain aika pahasti takkiin eräässä kaveruussuhteessa. Kuulin, että eräs kaverini on puhunut minusta paskaa selkäni takana, ja alusta asti vain teeskennellyt olevansa ystäväni. Syytä en tiedä, eikä kiinnostakaan. En aio sen suuremmin masentua tästä, tämä kaikki sai minut huomaamaan vielä paremmin kuinka ihania ihmisiä minulla jo on elämässäni, mutta täytyy myöntää että ensi kerralla en ole yhtä luottavainen...

Kiitos teille rakkaille ystäville ja kavereille, että olette elämässäni! <3

meikätyttö

niin säälittävää..

.. ihanku joku teinityttö! Kävin vakoilemassa sen kuvia Facebookissa ennen ku pistin nukkumaan. Nolo! :D

kevättä rinnassa,
meikätyttö

painajaisia=stressiä

Painajaisia, painajaisia! On tämä ihmismieli vaan kumma asia. Aivan uskomatonta, mutta näin painajaisia pelkästään leffan trailerista! Tällehän nauraa jo pihan harakatkin! Siis mähän en pysty ollenkaan kattomaan kauhuleffoja, saan niistä semmosia pelottavia unia, että ei mitään rajaa. Mutta että pelkästä trailerista! HUH.

Nyt on kova stressi päällä, siitä se kaikki johtuu. Useimmat unet on vaan lievästi ahdistavia, mutta kerran ihan heräsin kesken unen kun se oli niin pelottava. Syke oli ainakin päälle sata ja kesti pitkään ennenku uskalsin taas pistää silmät kiinni. Töistä näin unta silläkin kertaa... Onneks on vaan kerran käyny noin, että herää kesken kaiken. Mutta tosiaan, nyt on tuntunu vaikealta nukahtaa, jotenki pelkää sitä että joku toinen on huoneessa. Siitä trailerista se lähti ja sitten tuli sängynalus-mörkökin taas, yrittää mokoma syödä mun jalat!

Töissä on kova kiire ja stressi ja ainoo valopilkahdus on vapaapäivät. Tuntuu ettei millään jaksa. Lomaa odotan kieli pitkällä. Viime vuonna oli sama fiilis näihin aikoihin. Mietin, että mahtaako se johtua ihan vuodenajastakin? Kun on pitkä ja pimeä talvi takana, niin nyt kun on jo vähän valoa tunnelin päässä, niin kaikki kosahtaa niskaan ja tulee armoton väsymys.

Huomenna tiedossa 12 tunnin työpäivä. Mun pää ei kestä, mä oon epätoivonen.

Iltarukous jollekin, joka sen vain kuulee: Älä tule huono päivä, tule hyvä päivä, älä tule huono päivä, tule hyvä päivä!

meikätyttö

Kevätpäivän keskustelu

meikätyttö: "Erehdyin kattomaan taas vanhoja valokuvia. Varsinki niitä, mitä otettiin sillon ku tulin Suomeen takas. Muistaksä?"

Miilosa: "Juu'u."

meikätyttö: "Niin mietin tässä, että mihin ne ihmiset on kadonnu? Tai siis, kun me ollaan muututtu niin paljon. Enkä mä nyt tarkota ulkosesti, vaan niinku ajatuksiltamme, henkisesti."

Miilosa: "Eihän me aina voida samanlaisia olla, koko ajan me muututaan."

meikätyttö: "Kun mustaki on tullu näin saamarin kyyninen."

Miilosa: "No se on kyllä totta! Mut niin se on, että elämä opettaa."

Rentoutumista

Oon ihan poikki, rättiväsynyt ja energiaa ei riitä mihinkään. Puuuuh. Nyt on tiedossa useampi vapaa, ja vkonlopun vietänkin ex-kämppiksen luona Tampereella. Ihanaa mielen rentoutumista siis! Tänään väsättiin jo osa ruuista valmiiksi ja kyllä tuntu hyvältä vaan hämmennellä kauhaa ja olla miettimättä mitään muuta.

Huomenna on siis tex mex ilta ja kunnon menoa! Ihanaa, ihanaa! :) Hyvää ruokaa, jälkkäriä, tequilaa ja ennen kaikkea mun ex-kämppis. Ei siitä pitkä aika oo kun viimeksi nähtiin, mutta sen seurassa on vaan niin ihanaa olla. Se tuntee mut läpikotaisin ja sen seurassa voin olla oma itseni, eikä mun tarvitse miettiä mitä se musta ajattelee. Mieli lepää.

meikätyttö