perjantai 25. toukokuuta 2012

Lävistyksiä, lävistyksiä!

Itseltäni löytyy pari kipaletta lävistyksiä. Ihan tavallisista korvalävistyksistä vähän erikoisempiinkin. Ekat korvalävistykset sain pikkutyttönä, enkä kauheesti sitä kokemusta muista. Sen muistan, että tuttavaperheen tyttö ei suostunu ottamaan korua toiseen korvaan ja vieläkin sillä on vaan yks korvis. Äiti sanoi joskus, että sitten saat nenäkorun kun oot 15 vuotias, jos haluat sitä ennen lävistyksiä, niin vaan korvaan saat ottaa. Ja mullahan onkin molemmissa korvissa 4-5 korvista. Nenäkorun sain sitten 15 vuotiaana äitiltä lahjaks ja se on ollu mulla siitä asti. Äitillä itselläänkin on ja myös iso-siukulla on kans.

Huulilävistyksen sain pikkasen ennen ku täytin 18. Se oli lahja iso-siukulta. Lävistyksen teki sen silloinen poikaystävä, joka kylläkin oli ammatiltaan lävistäjä. Parikymppisenä otin vielä kulmalävistyksenkin, ihan liikkeeseen menin :) Ammatinvalinnan takia oon myöhemmin joutunu luopumaan huuli- ja kulmalävistyksestä ja se harmittaa ihan kauheesti! Tykkäsin varsinkin siitä huulilävistyksestä. Periaatteessa en saisi töiden takia käyttää nenäkorua, mutta en oo vielä luopunu siitä. Se on ollu mulla jo monta vuotta ja se on osa mua. Mulla oli se työhaastattelussakin eikä silloin kukaan sanonu mitään. Jos joku joskus sanoo, että se pitää ottaa pois niin mä sanon, että selvä homma, löytyy niitä töitä muualtakin! :D

Yhdessä työharjottelupaikassa tuli kerran juttua lävistyksistä ja mun tuutori oli tietenki niitä vastaan. Se paasas pitkän ajan miten kamalia ne on ja ihmiset joilla on lävistyksiä on jotenkin pelottavia, saletisti kaikki työttömiä ja käyttää varmaan huumeitakin. Pikkasen oli naurussa pitelemistä. Sitten sanoin, että eikö toi oo vähän ennakkoluuloista ja kyllä se myönsi että sillä on ennakkoluuloja asian suhteen. Sitten sanoin, että kun onhan mullakin lävistyksiä ja mä oon ihan tavallinen ihminen. Se oli ihan hölmistyny ja kysy, että miten niin on lävistyksiä, missä muka. Sitten näytin sille ja se kumartu kunnolla kattomaan mun kasvoja. Se oli aivan ihmeissään ja totes vaan, että kappas niinhän sulla onkin, miten en oo ollenkaan niitä huomannut. Olin ollu työharjottelussa jo neljä viikkoa.

Puoltoista vuotta sitten otin vähän erikoisemman lävistyksen. Suomessa niistä käytetään nimitystä micro dermal. Korun taustaosa on L-kirjaimen mallinen ja se asetetaan ihon alle. Ihoon tehdään ihostanssilla pieni reikä, josta korun saa "pujotettua" ihon alle. Ihon päälle jää pieni tappi, jossa on kierteet korua varten. Siihen voi sitten kiertää semmosen korun kun haluaa. Korun vaihto on tosin aika hankalaa, enkä itse oo sitä yrittänykään. Mulla putos korusta kivi irti ja kävin eilen vaihdattamassa korun. Itseasiassa korun vaihtaminen sattui enemmän kuin sen laittaminen! Mun lävistys on siis hieman rintavaon yläpuolella. Siinä on muutaman millimetrin läpimittainen kirkas kivi. Ja se lävistys on tosi ihana! Kuin piste iin päällä :)

Yks asia mikä ärsyttää on se kun ihmiset aina kysyy, että sattuko se? Ehkä maailman tyhmin kysymys ikinä. No totta vatussa se sattu! Kudoksesta iskettiin just neula läpi, juu ei tuntunu yhtään missään, pyh! Toinen mikä ärsyttää, nyt tän uusimman micro dermalin myötä, on se kun ihmiset kysyy että saako siihen koskea. Jotkut on jopa niin röyheitä että iskee suoraan kiinni eikä kysy ollenkaan! Mulla ei tulis mieleenkään mennä koskemaan kehenkään vaan sen takia että sillä on uusi asuste tai uus hiusmalli tai uusia vaatteita.

Noin vuos sitten bileissä yks tyyppi rupes jankkaamaan että saako hän koskea siihen, saako, saako, saako. Yritin sille ensin kohteliaasti selittää että miks toisen lävistyksiä ei saa mennä tosta noin vaan hipelöimään (pöpöt ym.) ja myöskin se kaikkein tärkein syy, eli että mä en vaan halunnu että kyseisen ällön tyypin käsi olis lähelläkään mun rintoja! Loppujen lopuks tyyppi puuskahti, että sulla on varmaan tosi erikoinen poikaystävä. Mä olin ihan ulalla, että mitä häh? Tyypin selistys tähän oli se, että hän ei ikinä vois olla tytön kanssa johon ei sais koskea. Totesin vaan, että vaikka asia ei hänelle kuulu, niin voin sanoa että mun poikaystävä saa koskea mua ihan mihin vaan ja millon vaan haluaa. Mä en vaan halua että tää kyseinen ällö tyyppi tulee mua lähellekään. Ihmiset on joskus ihan omituisia, ei voi ymmärtää.

Mun mielestä muutama lävistys on ok, mutta liika on liikaa. Ja yks mikä ei mun mielestä sovi kenellekään on poskilävistys, ne on niiiiiin ällöjä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu lävistys voi olla just se, mikä tekee henkilöstä just hänen näköisen. Mikäli nyt yhtään ymmärsitte mitä ajan tässä takaa :D Enkä nyt tarkota, että kiinnostuisin vaan sellasista ihmisistä joilla on lävistyksiä, en todellakaan, mutta onhan se kiva katsoa jos jollain on todella hyvä lävistys ja se sopii sille. Ehkäpä vaihdan joskus alaa ja musta tuleeki lävistäjä! :D Ja se partyplanner! Hmmm, lävistysbileet, tässä on kuulkaas ideaa! No ei sentäs :)

Uus lävistys vähän himmottais, ja olin jo ottamassaki uutta micro dermalia, mutta sitten aloin miettimään asiaa uudestaan. Jokaista mun lävistystä oon miettiny kunnolla ajan kanssa, ykskään ei oo mikään hetken mielijohteesta otettu. Niille jotka miettii lävistyksen ottamista, niin kehotan kyllä miettimään asiaa tarkkaan. Onhan niissä tosin se hyvä puoli, että lävistykset saa pois. Mutta kannattaa kuitenki tehä vähän taustatutkimusta ja miettiä vaihtoehtoja ja todellakin kannattaa vertailla oman kotipaikkakunnan liikkeitä keskenään! On lävistäjiä ja on lävistäjiä...

Tässä teille taas juttua :)
meikätyttö

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti