1/4 vuotta
hieman vajaa 3,5 kuukautta
15 viikkoa
105 päivää (tai yötä)
2520 tuntia
151 200 sekuntia
1. Haudotaan hiljaa miedolla lämmöllä (kynttilät ovat sopivia, muukin tunnelmavalaistus käy)
2. Lisätään ripaus rohkeutta, tyhmyyttä ja seikkailunhalua.
3. Oman maun mukaan rakkautta ja huolenpitoa.
4. Annetaan hautua hiljalleen, kunnes tuntuu että elämä maistuu :)
Lähtöön on enää jäljellä kolme vuorokautta ja mielessä liikkuu kaikenlaista. Olo on todella haikea. Kolme kuukautta on menny ohi aivan uskomattoman nopeasti! Mietin, että siinä ajassa saa aikaan vaikka mitä, mut tais ollakin niin että mummi piti enemmän musta huolta ku mä siitä.. :) Tämä kokemus on ollu todella ihana ja jo nyt itkettää tuleva lähtö. Mut näin tällä kertaa. Oma elämä Turus odottaa, ja loppujen lopuks mä oon ison kaupungin tyttö :)
Mietin, että mitä sit saavutin tän neljännesosa vuoden aikana. No uusia kokemuksia sain ainaki, työelämässä tuli opittua kaikkea uutta, ja tää työ oli ihka ensimmäinen valmistumisen jälkeen ja varmasti jää mieleen. Tutustuin paljon uusiin ihmisiin, työtovereihin lähinnä, mut uusia ystäviä en saanu. Vanhojen ystävien kanssa tapahtui ehkä jopa takapakkia, hiipumista. Ehkä se johtui erilaisista elämäntilanteista tai jotain, mutta niin pääsi nyt käymään. Oon ystävyydestä ja ihmissuhteista ylipäätään sitä mieltä, että se vaatii panostusta molemmilta osapuolilta. Täällä tilanne meni siihen, että mä soittelin ja viestittelin perään. Siitä tuli tunne, että mä roikun ja kinuan seuraa. Tuntui, että kun toinen ei koskaan soitellut, niin sitä ei sitten kiinnostanu tavata. Yhteydenpito toimii molempiin suuntiin, ja mulle saa kans soittaa jos kaipaa kahvi/juttu/leffa/herkuttelu/biletysseuraa :)
Mut niistä saavutuksista vielä. Mitään erityistähän täällä ei oo tapahtunu, eikä mulla sen kummempia tavoitteita ollu. Päävaikuttimena lähteä tänne oli pitää mummille seuraa ja auttaa sitä kotona, ja sit tietenki vietettiin sukujoulua yhdessä ja siinä sai tapettua monta kärpästä yhdellä iskulla. Kun oli täällä töissä, ni ei tarvinu erikseen ottaa lomaa joulua varten. Ja täällä on saanu levättyä kunnolla. En vielä tänne tullessani tajunnu sitä, mut kaipasin hengähdystaukoa kaikesta. Opiskelin viime vuoden viel päätöimisesti ja valmistuminen tapahtui aika viime tippaan, viime vuosi oli opiskelun puolesta siis aika hektinen. Eikä opiskelijan tuloilla elämäminen oo mitään herkkua, joten taloudellinen tilannekin aiheutti stressiä. Täällä vast tajusin miten stressaantunu oikeasti olin, ja täällä oon saanu sitä stressiä lievitettyä. Ei mua oikeestaan haittaa, vaikka tekemistä ei oo kauheesti ollu, koska oon aika paljon nukkunu vapaa-aikoina, heh :)
Arkea on piristäny muutamat ihanat reissut Rovaniemelle, kiitos Inkalle ja Tonille ja Ellulle vieraanvaraisuudesta! :) Pari kertaa pyörähdin Turussa ja sekin oli ihanaa, sillä tavalla kivaa että näki kavereita. Arki mummin kanssa meni ku siivillä, päivärytmi muodostui aika helposti, varsinki telkun kattominen rytmitti päivää mukavasti, kummatki odotti Kaunareita kieli pitkällä ;D Tästä kokemuksesta jäi mukavia muistoja :)
Hiukkapikkasen haikein mielin,
meikätyttö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti