Mulla on joskus pikkutyttönä ollu pitkät, puoliselkään ulottuvat, keskivaaleat hiukset. Ja ne on paksut! Millon hiukset oli erilaisilla leteillä ja ponnareilla ja milloin vapaana. Joskus 12 vuotiaana kysyin äidiltä voidaanko leikata vähän lyhemmiksi ja äiti suostui. Sen takia halusin lyhyemmät, kun pitkistä hiuksista oli aina vaivaa, harjaaminen kesti kauan ja varsinkin hiusten kuivuminen. Föönin käyttäminen ei tullu kysymykseenkään, koska sillon hiuksista tuli ihan kauhean kuivat. Yks päivä laitoin hiukset ponnarille, annoin äitille sakset käteen ja sanoin: "Leikkaa poikki." Ja äiti leikkas. Mulla on se ponnari vieläkin tallella. Harva enää muistaa mua pitkillä hiuksilla, perhe tietenki ja Miilosa.
Ensin hiukset yletty olkapäille ja siitä ne on pikkuhiljaa lyhentyny. Pari kertaa oon yrittäny kasvattaa taas pitkää, mutta jossain vaiheessa homma kosahtaa ja hermot menee. Nyt hiusmalli on ollu lyhyt jo useamman vuoden ajan. Niskasta aivan lyhyt, usein koneella ajettu. Päälaella pituutta on enemmän ja etutukka kaartuu vasemmalle puolelle pitkänä. Oikea puoli lyhyempi. Kaikenlaisia tyylejä ja värejä on tullu kokeiltua, on ollu blondia, brunettia ja punasta. Erikoisimpina ehkä sähkönsininen ja vihreä. Nyt hiusten pohjaväri on musta ja etutukassa on lilan/fuksian värinen raita.
Oon tosi tarkka mun hiuksista, en tykkää jos joku koskee niihin enkä varsinkaan sillon kun ne on laitettu. En oo useinkaan menny kotioven ulkopuolelle niin etten olis laittanu hiuksia jotenkin. Jos hiuslakka loppuu, niin se on melkeen maailmanloppu :D Oonki keksiny varajärjestelmän, niin että mulla olis aina jossain hiuslakka jemmassa. Käsilaukussa on yleensä yks, samoin töissä. Kotona on tietty pullo ja sitten vielä varapullo, jos käy niin huonosti, että sekä käsilaukun että kylpyhuoneen hiuslakka loppuu :D Aukoton järjestelmä siis :)
Mulla oli tosi hyvä kampaaja monta vuotta, mutta hän lopetti ja jäi eläkkeelle. Siitä asti oon yrittäny ettiä yhtä hyvää kampaajaa, enkä oo vielä löytäny.. Mulla on useasti käyny niin, että kun oon menny kampaajalle, niin jotain on menny vikaan ja oon melkeen parkunu ku oon lähtyny kampaajalta pois. Monesti oon kotona värjänny hiukset uudestaan tai pyytäny kaveria leikkaamaan hiuksia vähän lisää.
Nyt oon pitemmän aikaa käyny samassa paikassa ja taas kävi niin, että hiukset meni piloille. Ne oli ihan epäsuhdat ja ohennussaksilla oli saksittu miten sattuu. Mulla on niskassa tosi vahva pyörre, ja siitä pitää jättää toinen puoli vähän pitemmäksi. Jos niskatukan leikkaa yhtä "pitkäksi" niin pyörteen kohdalta näyttää kuin siinä kohtaa olis harvempi läntti. Okei, pikkujuttu mut ärsyttää silti. Väriä oli sudittu vähän sinne sun tänne, korvat ja hiusraja oli ihan mustana. Monesti sitä väriä tippuu myös mun kasvoille. Tylsintä on se, kun se kampaaja ei pese sitä pois samantien! Ja siinä sitä ollaan pari päivää tummaa väriä ympäri naamaa, kun eihän se yhellä pesulla mihinkään irtoo.
Kampaajalla käynti ei oo mitään kauheen halpaa lystiä, joten odotan että mun hiukset näyttää paremmilta ku mitä ne oli ennen käyntiä. Keskimäärin leikkaus ja väri maksaa n. 70-80e, ja mun on pakko käydä ainakin joka viides vko kun hiukset kasvaa niin nopeesti ja ne on todella paksut. Vatuttaa, kun maksaa ensin ittensä kipeäksi ja sit hiukset onki ihan kamalat! Nyt on tosiaan taas kampaajan vaihto edessä...
Tykkään kauheasti kattella muiden hiusmalleja ja värejä ja tykkään hiplata muiden hiuksia, hiusten harjaaminen on tosi kivaa :) En osaa tehdä kampauksia, mutta musta on kiva yrittää. Ihan normi letit on kait ainoo minkä osaan :D Pari kaveria on joskus kysyny että miks mä en sit suuntautunu semmoselle alalle. No, ei mulla oo niin paljon halua hiplata muiden hiuksia että sitä joka päivä tekis töikseen :D
Ainoa kerta kun mun hiuksiin saa koskea (ja ilman pelkoa siitä että saan paskaraivarin) on sillon kun ne on ihan putipuhtaat ja ilman mitään muotoilutuotteita. Sillon se on kivaa :)
meikätyttö
