Tulis jo pian talvi ja joulu ja sais antaa kaikkia kivoja lahjoja!!! Ihanaa!!! :) En malta oottaa! Oon kieli pitkällä odottanu sitä aamua kun pihan lätäkkö on riitteessä, ne rapsahtaa niin kivasti kun astuu päälle. Ja siitä tietää, että pian tulee joulu! Oon jo himoiten kattonu glögipulloja kaupan hyllyllä ja miettiny, koska kehtais ostaa. Lämmintä glögiä, kynttilöiden tuiketta, piparia... ihanaa! :) Tänä vuonna vietän joulua ihan vaan kotona. Työt meni nyt niin, että vapaata ei heru, joten mihinkään ei pääse reissaamaan :( Suuniteltiin iso-siukun kanssa että se kokkaa mulle kystä kyllä ja mä saan töiden jälkeen istua valmiiseen joulupöytään. Ihan hyvä suunnitelma! :)
Syksyn on lipunu ohi melkeen huomaamatta, vuos jo siitä kun lähdin pohjoseen. Niin se aika vaan rientää. Mitään en oo edelleenkään saanu aikaseks, minkään suhteen :) Bändin kanssa kyllä menee hyvin, kovasti treenataan uusia biisejä. Onhan se aikalailla semmosta tunnustelua vielä, tai siltä se musta tuntuu. Pitäis joskus nähä muutenki ku vaan bändiasioissa, tutustuis ihan eri tavalla toisiin. Ollaan tässä yritetty jotain yhteistä iltaa järjestää, mut kaikilla on niin paljon muuta :D Pojat oli aika kieroja ja anto mulle synttärilahjaks jallu-pullon, tässä oli selvästi nyt joku taka-ajatus, koska mä en juo jallua! Tuhota se kumminki täytyy jossain vaiheessa ja oon aika varma pojat lupautuu vapaaehtosiks! ;)
Nyt löysin itelleni vihdoin ja viimein soitonopettajan ja ootan innolla soittotunteja! :) Vähän uusia haasteita ja saa taas jonku tolkun tohon soittamiseen. Ei sitä yksinään oikeen osaa harjotella ja kun ei osaa, niin kehittyminen on aika vaikeeta. Hyvä, että on joku toinen vähän potkimassa persuksiin :) Tavotteet on tällä hetkellä aika alhaalla. Haluan muistutella vanhoja oppeja mieleen ja ihan pikkuhiljaa alkaa kehittää itteäni paremmaks. Ihan harrastuksena haluan tätä tehdä, olis se niin sääli ollu viiden vuoden oppi heittää hukkaan. Mutta viimesenä vuotena soittaminen alko maistua puulta, tuntu kauheen painostavalta käydä soittotunneilla. Tuntu että koskaan ei saavuttanu niitä tavotteita mitä soitonopettaja oli asettanu ja joka kerta tuli kauheen epäonnistunu tunne. Kaikkein pahimpia oli ne kerrat, kun opettaja ei kommentoinu soittoa mitenkään, pudisti vaan päätä. Ei ihmekään, että motivaatio oli nollassa ja lopulta lopetin koko homman. Ja se tuntu aivan ihanan vapauttavalta, kun tiesi ettei enää kesän jälkeen tartte tulla takas! Nyt on homma ihan eri, saa ihan omaan tahtiin mennä! :)
Jotenki on viime aikoina ollut puhti ihan poissa, mietin että onko se sitä kuuluisaa kaamoksen aiheuttamaa syysmasennusta vai mitä on... Yritän silti nähdä asioissa valoisat puolet ja häätää tylsän mielen keksimällä jotain hauskaa tekemistä. Oon pari uutta kaveria saanu ja ehkäpä saan uusia harrastuksiaki niiden mukana! :) Ja te tietenki mietitte siellä, että mites sen ihastuksen suhteen on käyny? No mitään en oo uskaltanu asian eteen tehdä, mä kun olen tämmönen pelkuri :) Ajattelin antaa asian olla, mä olen niin huono tekemään alotetta ja kun ei siltä toiselta oikeen saa mitään semmosta signaalia tai rohkasua. Joten en uskalla pilata sitä mitä nyt on. Näillä mennään toistaseks :)
Kuullaan ja nähdään, yritetään jaksaa tätä venyvää syksyä ja odotetaan kieli pitkällä niitä ihania talvi-iltoja, kun saa hörppiä kuumaa glögiä ihan luvan kanssa! :) Ja joku saa sitten luvan lähteä mun kanssa pulkkailemaan! :)
meikätyttö
